Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Kohti uutta Töölönlahtea Kampin keskus bussiterminaaleineen on lähes valmis, mutta rakentamisen myllerryksen hengähdystaukoa kestää vain hetken. Viereisellä Töölönlahdella alkaa tapahtua ensi vuonna. K ampissa kaikki alkoi 10 metrin syvyisestä, 100 metriä leveästä ja 300 metriä pitkästä montusta, jota kiertävän aidan kurkistusaukoista helsinkiläiset seurasivat entisen linja-autokentän muodonmuutosta. Noin kolmessa vuodessa rakentuivat lähi- ja kaukoliikenteen osittain maanalaiset bussiterminaalit. Toreja ja aukioita kunnostetaan vielä tämän vuoden ajan, ja ensi maaliskuussa valmistuu liikekeskustan tavaratalo. Töölönlahdella uuteen uskoon rakennetaan Mannerheimintien ja junaratojen välinen laaja, laakea alue VR:n makasiineilta lahden etelärantaan. Sinne tulee uusi musiikkitalo konserttisaleineen, liiketaloja radan varteen sekä kanavien ja vesialtaiden halkoma vehreä puistoalue tapahtuma-aukioineen ja kahviloineen. Aluetta palveleva maanalainen pysäköintilaitos rakennetaan Mannerheimintien alle. ”Erityisen mielenkiintoista on nähdä, minkälaisia toimijoita radanvarren upeat tontit houkuttelevat. Toivon alueelle lisää kansainvälisyyttä ja toimintoja, jotka palvelevat muodossa tai toisessa myös suurta yleisöä”, sanoo hankkeen toteuttamista koordinoiva projektijohtaja Eeva Kuuluvainen kaupungin talousja suunnittelukeskuksesta. Paimennettavaa suurhankkeessa riittää, sillä eri tavoin osallisina on toistakymmentä kaupungin hallintokuntaa, valtion tahoja, Sibelius-Akatemia, Yle ja yksityisiä rakennuttajia ja toimijoita. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain siten, ettei koko alue ole kerralla työmaana. ”Töölönlahdella on valmista kymmenessä vuodessa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan”, Kuuluvainen toteaa. toon lomittuva toimitila- ja palvelurakennusten vyöhyke ja näiden väliin sijoittuu puistoalue kanavineen. Vesiaihe saarineen ja siltoineen on maisemassa hyvin keskeinen”, Forssén kuvailee. Töölönlahtea jatketaan kanavana Finlandiatalon ja Hakasalmen huvilan edustalle. Vesi tulee altaiden muodossa musiikkitalon eteen ja Kiasmalle asti. Korkeuserot tekevät vedestä eloisan ja äänekkään elementin. Myös radan varren talojen väliin vedetään pistoina matalia kanavia. Puisto jäsentyy erilaisiin osa- alueisiin, joissa kivetyt aukiot ja terassit vaihtelevat nurmipintojen ja istutusten kanssa. Puistoa tulee kaikkiaan 10 hehtaaria. Laaja tapahtuma-alue, joka sijoittuu lähelle lahden nykyistä luonnontilaista pohjukkaa, on tarkoitettu isoille kaupunkitapahtumille ja konserteille. Sinne mahtuvat niin Juhlaviikkojen Huvila-teltta kuin desibelipitoiset Tuska-tyyppiset festivaalit. Sanomatalon ja musiikkitalon lähelle sijoittuu Makasiinipuisto, jonka maamerkkeinä ovat muistumat nykyisistä VR:n makasiineista. ”Tässä puiston osassa on erityisen suotuisa pienilmasto, mikä tekee siitä otollisen paikan espamaiseksi oleskelupaikaksi”, Forssén sanoo. Sisä- ja ulkotilojen muodostama kokonaisuus sopii erilaiselle näyttely- ja kansalaistoiminnalle. Visioiden lahti Ilpo Forssén ei allekirjoita hokemaa, että Töölönlahti olisi ollut pelkkä joutomaa, jota on suunniteltu papereista pitkälle pääsemättä viimeiset sata vuotta. ”Töölönlahden alue on aina ollut sen mukaisessa käytössä, mikä sen kulloinenkin suhde Helsingin keskustaan on ollut. Ensin se oli huvila-aluetta, sitten paikalle tuli teollisuutta ja 1860-luvulta lähtien rautatiet ja ratapiha vähitellen laajenivat.” Sen sijaan kuvitelmat ja suunnitelmat siitä, mitä Töölönlahdella voisi olla, ovat vaihdelleet aikakausien mukana. Kaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung korosti vuoden 1912 Keskuspuisto-ehdotuksessaan alueen vehmautta ja monumentaalista rakentamista. Kuusi vuotta myöhemmin Eliel Saarinen oli Suur-Helsinki - suunnitelmassaan valmis täyttämään koko lahden rakennusmaaksi. Liikennemäärien kasvu 1950-luvulta eteenpäin toi suunnitelmiin moottoriteitä ja erilaisia terminaaliratkaisuja. Alvar Aalto näki 1960-luvun keskustasuunnitelmassaan Töölönlahden länsirannalla veteen kuvastuvien kulttuurirakennusten rivistön. Ideasta ovat toteutuneet Finlandia-talo ja Kansallisooppera. ”Keskustan kasvettua kiinni Töölönlahden alueeseen se on nyt saanut tähän tilanteeseen sopivan toteutuksen. Alkuperäinen puistoajatus toteutuu hyvin ja rakentaminen ja liikenne alistuvat sille. Myös Aallon visio viuhkamaisesta kaupunkirakenteesta, joka avautuu Mannerheimintien ja radan välistä koti pohjoista, on kaavassa yhä mukana”, Forssén sanoo. Kaupunkilaisten rakastamia kukkapuutarhoja ylläpidetään Töölönlahdella lähivuodet, kunnes uuden puiston rakentaminen alkaa. Ensin nousee musiikkitalo Töölönlahden rakentaminen alkaa Sanomatalon ja Kiasman puoleisesta päästä. Ensimmäisenä lähtee liikkeelle uusi musiikkitalo. Ensi vuoden aikana puretaan sen tontilta VR:n makasiinit lukuun ottamatta eteläisen makasiinin itäosaa, joka jää niille sijoilleen. Se palvelee musiikkitalon rakennusaikana yleisön info-tilana ja myöhemmin Makasiinipuiston paviljonkina. Kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille Projektipäällikkö Ilpo Forssén on vetänyt kaupunkisuunnitteluvirastossa Helsingin keskustan suunnittelua ja Kampin –Töölönlahden aluetta sen osana kymmenisen vuotta. Kaupunkisuunnittelussa se on lyhyt aika. Forssén huomauttaa, että Kampin –Töölönlahden osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 1991, ja se puolestaan perustui vuoden 1986 pohjoismaisen arkkitehtikilpailun jatkotöihin. Alueen asemakaava vahvistettiin valituskierrosten jälkeen viimein vuonna 2004. ”Kampin valmistuminen eheyttää keskustan kaupunkirakennetta. Alueesta haluttiin elävää kaupunkikeskustaa, jossa on erilaisia toimintoja asumisesta liiketiloihin ja julkiseen liikenteeseen. Lasipalatsin aukiosta alkaa jo muodostua Espan tapainen yhteinen olohuone”, Forssén toteaa. Töölönlahdella tavoitteena on muodostaa alueesta monipuolinen, kaunis ja eläväinen kaupunkilaisten kohtaamispaikka. ”Mannerheimintien varressa on julkisia rakennuksia viherympäristössä, radan varteen nousee puisUuden musiikkitalon (kuvassa keskellä) ja valkean Finlandia-talon välissä pilkottaa kaupunginmuseon Hakasalmen huvila. Mannerheimintien (vas.) varteen rakentuu viherkansi, joka jatkaa Kiasman suosittua oleilunurmikkoa. Viherkannen alla olevat musiikkitalon osat näkyvät osittain Töölönlahden puolelle, jonne aukeavat myös korkeat lasiseinäiset lämpiötilat. 10 Helsinki-info ”Aivan ensimmäiseksi makasiinissa tehdään musiikkitalon salin akustiset kokeet. Niihin liittyvä pienoismalli jää infotilaan näytteille”, kertoo kiinteistöviraston kehittämispäällikkö Harri Kauppinen, joka edustaa kaupunkia musiikkitaloa rakennuttavassa kiinteistöosakeyhtiössä. Musiikkitalon myötä Helsinki saa 1750-paikkaisen konserttisalin, jonka akustiikasta odotetaan huipputasoista. Talon käyttäjiä ovat kaupunginorkesteri, radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia. ”Finlandia-talosta on puuttunut erillinen harjoitussali. Musiikkitaloon sellainen tulee, ja se mahdollistaa konserttisalin jatkuvan käytön,” Kauppinen sanoo. ”Yleisö voi lämpiöstä käsin seurata orkesterien harjoituksia. Musiikkitalo ei sulkeudu konserttien välillä. Talon läpi saa kävellä. Töölönlahden puolelle tulee ravintola ja Mannerheimintien tasoon musiikkitalon toimintaan liittyviä kauppoja.” Musiikkitalon rakentaminen käynnistyy vuonna 2007 ja valmista pitäisi olla syksyllä 2009. Alkuun kaupunkilaiset saavat taas ihmetellä isoa ja syvää monttua, sillä taloon tulee useita maanalaisia kerroksia. Ala-Mannerheimintie häviää kartalta saman tien, mutta sitä reu- Havainne ku va Arkkite htitoi misto Laiho-Pu lkki ne n-Rauni o Oy