Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Jännitystä elämään O n tiistai-ilta Kallion kirjaston hämyisässä kellarissa. Entisen talonmiehen asunnon seiniä kiertävät tummat kirjahyllyt, jotka kannattelevat lähes kahdentuhannen rikosromaanin kokoelmaa. Hyllyjen välissä on suljettu ovi, joka ei johda minnekään. Oven alta pilkistävä kookas kipsijalka taitaa olla pelkkää rekvisiittaa lisäämässä salaperäistä tunnelmaa dekkariseuran kokoontumispaikkaan. Illan vieraaksi odotetaan Timo Sandbergia, jonka kirjoittama Pirunpesä ilmestyi alkuvuodesta, ja on kirjailijan neljäs jännityskirja. Pikkuhiljaa huone täyttyy kuulijoista, joiden joukossa on niin ensikertalaisia kuin vakituisiakin kävijöitä. Katriina Harviainen on yksi yli tuhannesta Suomen dekkariseuran jäsenestä. Hän liittyi seuraan joitakin vuosia sitten, ja kuuluu nykyisin myös sen hallitukseen. ”Tapaamme täällä kerran kuussa järjestettävissä dekkari-illoissa, joissa kirjailijat kertovat työstään. Viime syksynä aloitimme myös kuukausittain kokoontuvan lukupiirin. Alkajaisiksi tutustumme pohjoismaisten dekkaristien tuotantoon, ja syyskaudeksi suunnitellaan uusi teema”, kertoo Harviainen. Kaikille avoimissa dekkari-illoissa ja lukupiirissä saa tuntumaa myös itselle entuudestaan tuntemattomiin kirjailijoihin ja teoksiin, joiden valintaa yhteiset tapaamiset edesauttavat. Katriina Harviainen valitsee lukemisensa myös mielialan tai tilanteen mukaan. Matkoilleen hän varaa usein mukaansa kohdemaahan sijoittuvia kirjoja. ”Yhteiskunta ja kulttuuri tulevat läpi arkipäivää kuvaavista teksteistä, sillä elämänmeno muualla on erinäköistä kuin omamme.” Esimerkiksi Harviaisen Rooman matkalla italialaista tunnelmaa täydensi Donna Leonin luoma venetsialainen rikosetsivä Guido Brunetti. lukemansa Raymond Chandlerin Syvän unen. Kirja on ensimmäinen Philip Marlowe -tarina ja se ilmestyi ensi kerran 70 vuotta sitten. Monipuolisia dekkarikokemuksia seuran jäsenet löytävät seuraamalla jännityskirjallisuuden maailmaan liittyviä tapahtumia. Ensi syksyksi onkin luvassa teatterimatka Tampereelle, jossa Seppo Jokisen kirjojen päähenkilö, komisario Koskinen siirtyy näyttämölle. Julkaisuja ja johtolankoja Suomen dekkariseura perustettiin 25 vuotta sitten Orivedellä. Seuran kirjakokoelma lahjoitettiin Kallion kirjastoon kaksitoista vuotta myöhemmin. Suurin osa käsikirjaston noin 1 700 kirjasta on saatu lahjoituksena, ja enemmistö niistä on kuulunut vastikään edesmenneelle Risto Hannulalle. Hän oli yhdistyksen perustajajäseniä ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Seuran jäsenmäärä on kasvanut viidessä vuodessa parilla sadalla, ja jäseninä on niin rikoskirjallisuudesta kiinnostuneita lukijoita, kirjastoihmisiä, tiedottajia kuin toimittajiakin. Suomen dekkariseura toimittaa myös omia julkaisuja ja huomioi dekkarikirjailijoita Vuoden johtolanka -palkinnolla. Pari viikkoa sitten julkistetun tuoreimman johtolangan sai Jarkko Sipilä kirjastaan Seinää vasten. Leena Seitola ● Lisätietoja saa www.dekkariseura.fi -nettisivuilta. Ylälämpiössä on alkuperäinen Gunilla Jungin suunnittelema valaisin. teli teatterin uniikkivalaisimet. Valterin tekstiilitaiteilijatyttären Doran kädenjälki puolestaan näkyi verhoissa ja istuinten päällyksissä. Teatterinjohtaja Närhi on tyytyväinen tapoihin, joilla Savoyn alkuperäinen ilme on otettu huomioon teatterin entisöinnissä. ”Meillä on käytössä useita alkuperäisiä valaisimia, mutta osa on jouduttu uusimaan turvallisuussyistä. Uudet valaisimet kuitenkin sopivat edeltäjiensä muotokieleen. Salin tummat paneloinnit on säilytetty ja pinnat on kunnostettu pieteetillä. Värimaailma on harmoninen. Salin lähes 750 istuinta ovat aiempien näköisiä. Salin viereen tehdyt lasiset väliovet paitsi eristävät ääntä ja jakavat tilaa, myös sopivat ilmeeseen erinomaisesti. Näyttämörakenteita on uusittu turvallisemmiksi ja toimivammiksi muuttamatta yleisilmettä radikaalisti.” Klubeja esitysten jälkeen Savoyn yhteyteen rakennettiin sisäpihaa ja kattorakenteita hyödyntäen ravintolapalveluita tuottava kokonaisuus. Alakertaan tulee lähes 200-paikkainen ruokaravintola sekä baari. Yläkerran baaria voi varata ryhmien käyttöön. Royal Ravintoloiden vastaamassa kokonaisuudessa on yli 300 asiakaspaikkaa. ”Yhteistyö Savoyn kanssa mahdollistaa 600 – 700 hengen tilaisuuksien järjestämisen. Teatteripalveluiden kasvava kysyntä on omiaan luomaan kysyntää myös niiden yhteyteen monipuolisille ravintolapalveluille. Pyrimmekin tuottamaan elämyksellisiä ja ainutkertaisia kokemuksia asiakkaillemme”, linjaa vielä nimeämättömän ravintolakokonaisuuden toimintaa Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari. Savoyssa ravintolakokonaisuus on otettu ilolla vastaan, koska se lisää teatterin käyttömahdollisuuksia. ”Ravintolakokonaisuudesta on meille synenergiahyötyä, koska asiakkaamme voivat ruokailla siellä ennen näytöstä, ottaa sieltä väliaikatarjoilun ja jäädä istumaan iltaa sinne näytöksen jälkeen. Ravintolassa on tarkoitus järjestää pienimuotoisia esityksiä ja klubitoimintaa, ja ne ehkä tulevat liittymään aina sopivin kohdin meidän ohjelmistoomme. Myös päivätilaisuuksiin voi tilata tarjoilun suoraan ravintolasta”, kertoo Savoy-teatterin tiedottaja Anne Malmström. Tiina Kotka ● Savoy-teatteri, Kasarmikatu 46 – 48, www.savoy.fi, tilavuokraus p. 310 36566, lippuvaraukset aulan lipunmyynnistä, Lippupalvelusta ja -pisteestä tai kulttuurikeskuksen lipunmyynnin puhelinpalvelusta p. 310 12000. Ravintolakokonaisuuden osoite on Eteläesplanadi 14, www.royalravintolat.com, p. 6128 5350. 2009 ● 2 ● Helsinki-info Aina ei nappaa Hyväkään kirja ei aina tempaise mukaansa, vaan lukukokemukseen vaikuttaa myös se hetki, jolloin kirjan aloittaa. Katriina Harviainen kertoo esimerkiksi hylänneensä brittikirjailija Peter Robinsonin teoksen Kuiva kuuma kesä ensi yrittämällä ajatuksenaan, että onpa tylsä kirja. Kun hän jonkin ajan kuluttua tarttui siihen uudelleen, tilanne olikin kääntynyt päälaelleen, eikä tarinaa silloin voinutkaan laskea käsistään ennen kuin se päättyi. Yksittäisiä suosikkikirjoja ja -kirjailijoita ei aina ole helppoa nimetä, sillä mielenkiintoisia tekstejä on tarjolla lähes loputon määrä. Katriina Harviainen odottaa omilta suosikeiltaan hyvän lukukokemuksen ohella yllätyksellisyyttä. Kirjan tulee olla sekä laadukas että viihdyttävä. ”Joskus tulee keskityttyä jonkin kirjailijan teoksiin kyllästymiseen asti, mutta kun antaa ajan kulua, niiden vetovoima palaa.” Alexander McCall Smithin maailmanmaineeseen nousseet tarinat Botswanassa asuvasta Mma Ramotswesta ovat Harviaisen mielestä herkullista luettavaa. Kirjojen kiireetön maailma sopii hyvin niin lomalla luettavaksi kuin hektisten työpäivien vastapainoksikin. Yhtenä mieleenpainuvimmista dekkareista Harviainen mainitsee kouluvuosina Ku va K i m m o B ra n d t Kallion kirjaston kellarikerroksessa kuullaan kerran kuussa Suomen dekkariseuran kirjailijavieraita. Seuran käsikirjaston kokoelmaa katsastaa Katriina Harviainen. 11