Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Luonnontiedelukiossa poikkitieteellisyys on luontevaa Helsingin luonnontiedelukioon hakeutuvat lääketieteen tai tekniikan opinnoista haaveilevat nuoret, mutta myös tavalliset lukiolaiset, jotka arvostavat hyviä kulkuyhteyksiä ja ison koulun tarjontaa. K ymmenen vuotta täyttävä lukio syntyi aikoinaan Käpylän ja Meilahden lukioiden yhdistyessä. Paikka saatiin Käpylästä ja luonnontiedepainotus Meilahdesta. Isossa koulussa (yli 700 opiskelijaa) kaksi kolmasosaa opiskelijoista opiskelee normaalin lukion opetussuunnitelman mukaan ja yksi kolmannes painottaa luonnontieteitä. Erikoislukiolaiset – luonnontiedelinjalaiset – ja muut opiskelevat sulassa sovussa ja nauttivat hyvästä kurssivalikoimasta. Painotetut aineet ovat matematiikka, fysiikka, kemia, maantiede ja biologia. Näistä opiskelijat useimmiten valitsevat itselleen sopivan yhdistelmän. ”Suurin osa lukee pitkää matematiikkaa, mutta muuten yhdistelmät riippuvat lähinnä jatko-opintosuunnitelmista. Teknilliseen korkeakouluun havittelevat lukevat yleensä pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja/tai kemiaa, lääkikseen pyrkivät kaikkia luonnontiedeaineita maantiedettä lukuun ottamatta. Kolmas suosittu yhdistelmä on biologia – kemia”, opinto-ohjaaja Nina Arola kertoo. Koulu ei juurikaan ole joutunut taistelemaan opiskelijamääristä, vaan sillä näyttää olevan hyvä paikka Helsingin lukiokartalla. Yleislukion suosiosta kertoo se, että keskiarvoraja on noussut vuosi vuodelta. ”Koko koulu on yhtä porukkaa. Jakoa niin sanotun eliitin ja tavallisen opiskelijan välillä ei ole. Ei käytännössä eikä koulun ilmapiirissäkään”, rehtori Timo Hartikka kehuu. Yleislukion suosion syynä hän näkee hyvät liikenneyhteydet, Helsingin lukioissa harvinaisen tasaisen tyttö – poika-jakauman ja ison talon tarjoaman laajan kurssivalikoiman. Yleislukiolaiset voivat valita myös luonnontieteellisiä kursseja vapaasti. Kokeellista työskentelyä ja empiiristä havainnointia Luonnontiedelinja eroaa muista sikäli, että osan pakollisista kursseista voi korvata biologian, maantieteen, kemian tai fysiikan opinnoilla. ”Kurssivalikoima on valtakunnallinen joten emme paljon poikkea siinä muista. Erona on se, että pystymme toteuttamaan ison valikoiman kursseja, emme vain tarjoamaan niitä. Lisäksi erikoiskoulun resursseilla voimme satsata opetuksen laatuun.” Hartikka kertoo, että valtakunnallisia pakollisia kursseja toteutetaan normaalia kokeellisemmin. Oppilaat pääsevät pienissä ryhmissä tekemään esimerkiksi paljon laboratoriotöitä. Koulun laboratorioille on varattu kunnon tilat ja ajanmukaiset varusteet. Lisää poikkitieteellisyyttä lukioon Niin rehtori kuin matematiikan opettaja Sanna Hassinen toivoisivat lisää lukion aineiden välistä integraatio- Opinto-ohjaaja Nina Arola toimi Itämeri-kurssilla laivakokkina ja opasti nuoria merenkulun taidoissa. ta ja yhteistyötä. Työelämä vaatii moniosaamista, joten lukion pitäisi valmistaa nuoria siihen. ”Aineenopetuksessa kurssit ovat erillään toisistaan, ikään kuin niillä ei olisi mitään tekemistä toistensa kanssa. Kuitenkin esimerkiksi matematiikka on selkeästi välineaine, vaikkapa kemiassa”, Hassinen konkretisoi. Ongelma on myös ylioppilaskirjoitusten rakenteessa ja sen myötä opiskelijoiden haluttomuudessa valita poikkitieteellisiä kursseja. ”Poikkitieteellisyys voisi olla jopa pakollista. Nyt opiskelijat valitsevat näitä kursseja kovin vähän, yo-kirjoitukset määräävät liikaa opiskeluvalintoja. Opettajien kannalta toki uusi kurssisuunnittelu on työlästä, mutta myös antoisaa yhteistyötä”, Hartikka jatkaa. Tiina Sandberg Helsinki-info ● 2 ● 2009 Rehtori Timo Hartikan mielestä kurssimuotoista lukiota kannattaisi tarkastella kriitisesti – parannettavaa löytyy. 8 Ku va t K i m m o B ra n d t