Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Yyterin kuuden kilometrin mittainen hiekkaranta dyyneineen kerää helteellä väkeä. Ranta on Etelä-Suomen laajin yhtenäinen dyynialue. Satakunnan helmet kimaltavat Meren rajaama Satakunta esittelee helmensä Yyterin hiekasta jazziin ja maailmanperintökohteisiin 4. – 6. kesäkuuta maakuntajuhlilla. Mukaan Helsinkiin otetaan kakot ja lapskoussikin. H elsingistä Satakuntaan saapuva kohtaa ensimmäiseksi sisämaassa Huittisen ja rannikolla Rauman, joka tervehtii vesitse liikkuvaa maan suurimmalla vierasvenesatamalla ja maakrapua kyltein ”ol niingon gotonas”. Raumalaiset ovat ylpeitä ainutlaatuisesta murteestaan ja varsinkin kahdesta Unescon maailmanperintökohteestaan. Niistä vanhempi, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, sisältää lähes 40 kiviröykkiötä, joiden ikä ulottuu vuosiin 1300 – 1000 ennen ajanlaskun alkua. Aluetta pidetään Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Vanha Rauma puolestaan edustaa pohjoismaista 1700- ja 1800-lukujen puukaupunkirakentamista. 600 rakennuksen kokonaisuus ei ole jäänyt museaaliseksi alueeksi, vaan siellä asutaan, työskennellään ja harrastetaan. Ei olekaan ihme, että alue valittiin tämän vuoden parhaaksi kaupunkikeskustaksi. Kulmikkaita jurottajia Satakunnan suurimmat musiikkitapahtumat löytyvät kuitenkin vähän pohjoisempaa Porista. RMJ Party Camp täyttää Kirjurinluodon juhannuksena ja jazz heinäkuun puolivälissä. ”Suuren yleisön suosikkeja ovat Duffy ja Erykah Badu. Itse odotan erityisesti Hazmat Modinea ja SpokFrevo Orquestraa”, kertoo Pori Jazzin taiteellinen johtaja Jyrki Kangas. Kangas on tullut tunnetuksi Satakunnassa pitkän linjan tapahtumavaikuttajana, eikä hän kaihda sanoa, mistä satakuntalaiset ovat hänen mielestään tulleet tunnetuksi. Hänestä kyse on neliskulmaisesta ihmislajista, joka kertoo vitsejä murjottamalla. On totuus sitten mikä tahansa, varmaa kuitenkin on, että Satakunnan 22 kunnassa asuu lähes 230 000 pääosin suomenkielistä asukasta, joista suurin osa hankkii elantonsa metalli-, elintarvike- ja teknologiateollisuudessa. Esimerkiksi 70 prosenttia Suomen broilereista kasvatetaan Satakunnassa. Maakunnan keskus on Pori, jonka asema näkyy esimerkiksi alueen runsaimmassa oppilaitostarjonnassa ammattikorkeakouluista yliopistokeskukseen, jossa voi opiskella viiden eri yliopiston aineita. Pori voi röyhistellä myös Etelä-Suomen laajimmalla yhtenäisellä dyynialueellaan. Yyterin kuuden kilometrin mittaiset hiekkarannat houkuttelevat kesäisin massoittain ihmisiä paitsi pulikoimaan ja ottamaan aurinkoa, myös harrastamaan mitä erilaisimpia lajeja golfista ratsastukseen. Rauhallisempia luontokokemuksia on tarjolla Kokemäenjoen suistoalueella, joka on Pohjoismaiden laajin jokisuistoalue. Siellä kasvaa harvinaisia kasvilajeja piurusta litteävitaan ja pesii yli sata lintulajia. Lapsiperheiden suosikeiksi ovat Porissa nousseet pääsymaksuton Pelle Hermannin puisto ja Pori Jazz Kids -tapahtuma. Taiteen ystävien kannattaa suunnata taidemuseoon ja historiasta pitävien Satakunnan Museoon. Maakunnan designia tehdään tunnetuksi taidekäsityömallisto JUUREVA: lla, johon on valittu töitä kymmeneltä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiselta. Heitä nähdään myös maakuntajuhlilla esittelemässä tuotteitaan. Jan Torstensson ja Tuulikki Tähtivaara-Torstensson tekevät esimerkiksi kierrätyspulloista juomalaseja ja maljakoita. Ku va R a u m a n ka u p u n g i n ku va p a n k k i Rauman kesätarjontaan kuuluvat monet muutkin tapahtumat elokuvajuhlista taidebiennaaliin ja eri tyylien musiikkikinkereihin. Niistä omintakeisimpia on Klustermus, joka pysyttäytyy markkinalakeja uhmaten pääsymaksuttomana tapahtumana. Sitä järjestävää yhdistystä luotsaa Lauri-Matti Parppei, joka tunnetaan myös solistin roolistaan Itkevä tyttö -bändissä. Se tulee tuomaan satakuntalaisia musiikkimaistiaisia Senaatintorille 4.6. ”Klustermus syntyi kokeilevien bändien esiintymistarpeisiin, mutta kasvoi seitsemässä vuodessa neljäntuhannen hengen tapahtumaksi. Lavallamme soi 6.6. rock, pop, folk ja metalli”, Parppei kertoo. Antti Kajavalta näyttää Senaatintorilla, että nypläys käy mieheltäkin. Mieheltä käy nypläys Rauma on käsityöläisyyden kehto, jossa vaalitaan esimerkiksi pitsinnypläyksen taitoa, joka työllisti alueen asukkaita jo 1700-luvulla. Yksi perinteen jatkajista on Antti Kajavalta, joka tulee nypläämään Senaatintorille maakuntajuhlatapahtumaan. ”Ei ole uutta, että mies nyplää, sillä aikanaan merimiehet tekivät pitsejä hankkiakseen lisäelantoa. Pidän nypläyksestä, koska sen vuoksi ei tarvitse lähteä minnekään, se vie mielestä huolet ja on edullinen harrastus. Opittavaa riittää loputtomiin. Jo vanhempani nypläsivät, ja nykyisin perinne jatkuu tyttäriini asti.” Kajavalta on lupautunut nypläämään myös 18. – 26. heinäkuuta Rauman pitsiviikolla. Tuolloin kaupunki täyttyy konserteista, pitsimissikisoista, käsityöläismarkkinoista ja pitsityöpajoista. Hulinan keskellä voi huoahtaa vaikka komeassa 1400-luvun Pyhän Ristin kirkossa tai piipahtaa Kylmäpihlajan majakkasaarella. Ku va Ti i n a Ko t ka ”Perinteisin kakko leivotaan vehnästä ja ohrasta”, toteaa yrittäjä Heikki Lankoski. ”Satakuntalaiset kertovat vitsejä murjottamalla.” (Jyrki Kangas) Helsinki-info ● 3 ● 2009 Vuojoen kartanon pihapiirissä Eurajoella pidetään kesäisin puutarhajuhlat 1800-luvun hengessä. 16 Ku va Vu o j o k i s ä ä t i ö