Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Ku va R a u m a n ka u p u n g i n ku va p a n k k i Ku va M a r ko M i k ko l a , Ku va a r i o Vanha Rauma pääsi Unescon maailmanperintölistalle esimerkkinä pohjoismaisesta 1700- ja 1800-lukujen puukaupunkirakentamisesta. maakuntajuhlilla ”Kierrätysidea on saanut paljon kiitosta. Työtämme voi seurata Kiikoisten vanhalla huoltoasemalla, jonne olemme remontoineet myymälä- ja kahvilatilatkin”, kertovat Tortenssonit. Lapskoussia ja kakkoa torille Satakuntalaisen keittiön erikoisuuksiin päästään tutustumaan niin Senaatintorin myyntikojuissa kuin toriravintolassa, jossa haudutetaan perinneruoka lapskoussia lihasta, perunasta ja juureksista. ”Lapskoussi tuli merimiesten mukana Satakuntaan. Rannikkomaakuntana suosimme myös kalaa, joten tarjoamme esimerkiksi siikakeittoa ja silakkatuotteita”, kertovat yrittäjät Aila-Kaija Koskinen ja Juhani Hujanen. Satakuntalaisen pitopöydän vakioherkku on ruokaleipä kakko. Sen perinteisin versio leivotaan vehnästä ja ohrasta, mutta nykyään käytetään esimerkiksi ruista ja kauraakin. Senaatintorille leipiä tuo vuonna 1911 aloittanut yritys. ”Alkuperäiset reseptimme ovat sadan vuoden takaa, ja moni sanookin, että kakkomme maistuvat aivan isoäidin uunista tulleilta. Sekoitamme taikinan koneella, mutta leivomme leivät muuten käsin, jotta rakenteesta ja mausta saadaan juuri oikeanlainen. Makuun vaikuttaa toki sekin, ettemme käytä lisäaineita”, toteaa Ullan pakarin yrittäjä Heikki Lankoski. Senaatintorilla pääsee maistelemaan nahkiaisiakin, jotka ovat Satakunnan maakuntakaloja – tosin olematta kaloja, sillä ne kuuluvat ympäräsuisiin leuattomiin selkärankaisiin – sekä maakuntakasvi tyrnistä tehtyjä tuotteita. Myös lohivalmisteita on saatavilla, onhan esimerkiksi Merikarvian joki eteläisen Suomen merkittävimpiä lohenkalastusalueita. saada tilausajoon vuonna 2011”, kertovat laivan vastaava mestari Ismo Lilja ja Perinnelaivayhdistys Ihanan projektipäällikkö Tapio Santala. Veneet ovat tuttu näky Laitakarissa muutoinkin, sillä alue on vilkas kohtaamispaikka tanssilavoineen, rantaravintoloineen ja uimarantoineen. Maan sähköisin kunta Luvian eteläiseen naapuriin Eurajoelle matkaavan kannattaa poiketa katsomaan C.L. Engelin suunnittelemaa Vuojoen kartanoa juhlavine puitteineen sekä persoonallisine gallerioineen ja orangerioineen. Kartanossa saa arkisin lounasaikaan vatsansa täyteen, ja muulloinkin tilauksesta. Myös kokous-, majoitus- ja ohjelmapalveluita on tarjolla. Empirekartanon lukuisista kesätapahtumista erikoisimpiin kuuluu 1800-luvun tyylillä järjestettävät puutarhajuhlat, joihin yleisö pukeutuu aikakauden hengen mukaisesti. Kartano osallistuu myös Raunelan kalastajatilan ja Välimaan perinnetorpan tapaan Historiapäivä-hankkeeseen, jonka avulla lapsille ja nuorille jaetaan perinnetietoutta. Modernimpaan Eurajokeen saa tuntuman Olkiluodon ydinvoimala-alueen vierailukeskuksessa. Kunta on tehnyt sähköstä yhden käyntikonttinsa ja mainostaa itseään Suomen sähköisimmäksi kunnaksi sekä sähkö-sanan keksintäpaikaksi. Energia-asiat ovat esillä muuallakin Satakunnassa, kuten esimerkiksi Porissa, jonka edustalla sijaitsevat Suomen suurin hyötytuulipuisto ja hiilisatama. Maakunnassa tuotetaan neljännes Suomen sähköstä. Satakunta tuo esille energisyytensä maakuntajuhlilla monin tavoin, mutta parhaiten sen näkee maakuntaan ja sen asukkaisiin paikan päällä tutustumalla. Tiina Kotka ”Teen kierrätyslasista esimerkiksi koruja ja astioita”, kertoo Jan Torstensson. Ku va Ti i n a Ko t ka Helteillä hiihtämään lumille Senaatintorilla esittäytyy myös Satakunnan matkailun ja liikunnan kärkikohteisiin kuuluva Jämi, jossa on pidetty esimerkiksi taitolennon, hiihdon ja talvigolfin suomenmestaruuskisoja. Paikan erikoisuuksiin kuuluu 625 metrin mittainen hiihtotunneli sekä curlingrata, jotka ovat käytössä ympäri vuoden. Jämi on panostanut kokous-, majoitus- ja ohjelmapalveluihin koiravaljakkoajeluista korsuretkiin. Ilmailijat ja ajoharjoittelijat ovat ottaneet Jämin omakseen sen lentokenttien vuoksi, ja heidät halutaan myös pitää alueella. ”Suunnittelemme parhaillaan 38 mökin aluetta, jossa loma-asunnon yhteyteen voisi rakentaa lentokonesuojan ja siten rullata koneella pihaan saakka”, kertoo Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila. ”Vuosittain käy yli 20 000 vierailijaa”, kertoo kaljaasi Ihanan vastaava mestari Ismo Lilja. Ku va Ti i n a Ko t ka (Antti Kajavalta) 2009 ● 3 ● Helsinki-info Ku va Pe k ka Le h m u s ka l l i o ”Merimiehet tekivät pitsejä lisäelannokseen.” Ihana kaljaasi vetää väkeä Toisaalla Satakunnassa, Luvian Laitakarilla, on alettu elvyttää laivanrakennustaitoa, josta alue aikanaan tunnettiin. Perinnelaivayhdistys tulee Senaatintorille kertomaan myötätuulessa olevasta hankkeestaan. ”Meillä on ollut talkoolaisia 3 rakennusvuoden aikana yli 100 ja kävijöitä 50 maasta. Vuosittain laivaan tutustuu noin 20 000 vierailijaa. Tästä tulee suomenkielisen rannikon ainoa iso puulaiva. Se rakennetaan 1850-luvun tyylillä. Asiakaspaikkoja on 50. Laiva on tarkoitus Kylmäpihlajan majakkasaari houkuttelee kesäisin veneilijöitä. 17