Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Luettua Kulttuurit tutuiksi kokaten urinkoisen keltakantinen kirja ”Sieltä missä pippuri kasvaa” antaa paljon muutakin kuin eksoottisia ruokaohjeita. Se tarjoaa lähes 70 reseptin ohella viiden maahanmuuttajan tarinan, valottaa heidän historiaansa ja arkeaan sekä entisissä että nykyisessä kotimaassa. ”Halusimme tehdä kirjan, koska koimme, että meillä suomalaisilla on liian vähän tietoa ja paljon ennakkoluuloja erilaisen taustan omaavista ihmisistä”, toteavat kirjan kirjoittaneet Elina Huhta ja Anna Talasniemi. He keräsivät ympärilleen ruoasta innostuneita maahanmuuttajia ja tarjoavat kirjansa avulla yhden keinon tutustua erilaisiin kulttuureihin. Kirja on myös läpileikkaus suomalaisen maahanmuuton vaiheista, sillä sen tarinat perustuvat yhden chileläisen, vietnamilaisen, kurdin, venäläisen ja somalialaisen vaiheisiin ruokatottumukset mausteenaan. Sieltä missä pippuri kasvaa vie lukijansa seikkailulle muun muassa haiphongilaisen torin vilinään ja somalinaisten sambuusitalkoisiin, tutustuttaa venäläisiin pikkusiileihin, Pablo Nerudan oodiin viinille sekä vihkii erilaisten mausteiden saloihin. Kirjaan on listattu myös monia etnisiä ruokakauppoja Suomessa. Kirjan tekijäryhmä kyläili toistensa keittiöissä, kokkasi ja maisteli kaikkia niitä ruokalajeja, joiden reseptit löytyvät kirjasta muidenkin kokeiltavaksi. Ihan kevyt urakka ei keittiökierros tainnut olla, sillä A Anna Talasniemi paljastaa painonsa nousseen viisi kiloa kirjaa tehdessä. Suomeen muuttaneet chileläissyntyinen Marta Silva-Kekki, Vietnamista kotoisin oleva Hoa Saari, Turkin kurdi Yusuf Kart, somalialainen Fatha Mohamud Yusuf sekä Pietarista muuttanut Irina Schniker kertovat kirjassa tarinansa ja tutustuttavat syntymämaidensa ruokakulttuuriin. Osa resepteistä on saanut suomalaista väriä johtuen joko aitojen tarveaineiden puutteesta tai kokkaajansa luovuudesta. Vaikka tutut, kotoisat maut ovat kirjan kokeille tärkeitä, maistuu heille suomalainenkin ruoka. ”Pidän suomalaisesta ruoasta, paitsi kalakukkoa ja maksalaatikkoa en voi sietää”, toteaa Marta Silva-Kekki napakasti. Perunamuusi ja poronkäristys puolukkahillolla ovat hänen suosikkilistallaan ja lanttulaatikko on hänestä herkullista. Fatha Mohamud Yusufkin syö mielellään muutamia suomalaisia ruokia, joita hän valmistaakin yhdessä muiden somalinaisten kanssa Herttoniemen asukastilassa. Fathan suosiossa ovat erityisesti makaronilaatikko, kala, perunat ja salaatti. Hänen kotonaan, jossa suomalaisen aviomiehen lisäksi on kaksi pientä lasta, syödään kuitenkin somalialaista ruokaa, koska siitä pitävät kaikki. ”Somalialaista ruokaa on onneksi helppo tehdä täällä, sillä etnisistä kaupoista saa melkein kaikkia tarpeellisia ruoka-aineita.” Ainoastaan anjeeroletut, joita syödään usein myös aamiaisel- Ku va K i m m o B ra n d t Elina Huhdan (vas.) ja Anna Talasniemen teos ”Sieltä mistä pippuri kasvaa” kertoo viiden maahanmuuttajan tarinan sekä tarjoilee reseptejä heidän synnyinmaistaan. Ravintoloitsija Yusuf Kart on yksi kirjaa varten haastatelluista uussuomalaisista. la, poikkeavat synnyinmaassa paistetuista, sillä jauhot ovat meillä erilaisia. Maidon käyttöä ruoanvalmistuksessa kummastelevat useammat maahanmuuttajat. Joissakin kulttuureissa maito kuuluu vain makeisiin ruokiin ja esimerkiksi Irina Schniker oudoksuu maitoa kalakeitossa. Kirjaan reseptinsä luovuttaneet ovat yhtä lukuun ottamatta harrastajakokkeja. Yusuf Kart on löytänyt ruoanlaitosta myös ammatin. Saatuaan turvapaikan hän työskenteli ravintola-alalla aluksi muiden palveluksessa, mutta viitisen vuotta sitten hän perusti ensimmäisen ravintolansa Itäkeskukseen. Nykyisin hän isännöi suosittua lounasravintolaa aivan kaupungin keskustassa, Fennia-korttelissa sekä vastikään avattua toista ravintolaa Inkoossa. Sieltä missä pippuri kasvaa on kiinnostava katsaus useamman maan ruokatottumuksiin sekä viiden uussuomalaisen taustoihin. Kirjan valokuvat ovat israelilaissyntyisen Uzi Varonin ja ulkoasusta vastaa Sasha Huber Saarikko, joka on sveitsiläis-haitilainen graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija. Leena Seitola ● Elina Huhta & Anna Talasniemi. Sieltä missä pippuri kasvaa. Löytöretkiä uussuomalaiseen keittiöön. Schildts. Elettyä elämää kartastossa T änä keväänä ilmestynyt Helsingin historiallinen kaupunkiatlas on aarreaitta ei ainoastaan vanhoista kartoista vaan ylipäätään kaupungin historiasta kiinnostuneille. Historiallisten karttojen joukossa julkaistaan nyt useita suurelle yleisölle ennen näkemättömiä Helsingin karttoja, joista osa on peräisin Ruotsin arkistoista. Kookas, kovakantinen teos sisältää karttojen ohella runsaasti valokuva-aineistoa Helsingin historiallisista vaiheista. Teemakartastot syventävät tietoja kaupungin rakentumisesta ja eri toimintojen, kuten vaikkapa koulujen tai yksityisten lääkärivastaanottojen sijoittumisesta pitkällä aikavälillä. ”Ei ole sattuma, miten esimerkiksi vallan monumentit sijoittuvat kaupunkitilassa”, korostaa professori Marjatta Hietala. Pohjoismaisiin historiallisiin kaupunkikartastoihin on olennaisena osana kuulunut sosiotopografinen analyysi eli kaupungin eri osien sosiaalista jakaumaa kuvaavat kartat. Helsingin kaupunkikartastossa analyysi on tehty punavuorelaisen Tilhen ja Kaartinkaupungin Pyöriäisen korttelin sosiaalisesta rakenteesta sekä lisäksi Aleksanterinkadun asukkaista viimeisten 150 vuoden ajalta. Helsingin kaupunkikartasto on tuotettu osana laajaa eurooppalaista hanketta, jossa tähän mennessä on julkaistu lähes 400 kartastoa Euroopan eri kaupungeista. ”Kansainvälisen taustahankkeen vuoksi teoksen toinen kieli suomen ohella on englanti. Helsingin kehitystä kuvaava ensimmäinen luku antaa ulkomaalaisellekin käsityksen koko kaupungin historiasta”, kertoo erikoistutkija Martti Helminen. Tämän vuoden aikana atlaksesta tuotetaan myös ruotsinkielinen verkkoversio. Kaupunkikartastoa voi ostaa muun muassa Sofiankadun museokaupasta ja Akateemisesta kirjakaupasta sekä kaupungin tietokeskuksesta, jonka kirjasto sijaitsee osoitteessa Siltasaarenkatu 18– 20 A, p. 310 36377. Teoksen hinta asettuu 50 euron tienoille. ● Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (toim.): Helsinki-Helsingfors Historiallinen kaupunkikartasto – Historic Town Atlas. Helsingin kaupungin tietokeskus/ kaupunginarkisto, 2009 Helsinki-info ● 3 ● 2009 Helsinki 1810-luvulla, yksityiskohta. Helsingin kaupunginarkisto. 18