Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Teemana täydennysrakentaminen L Siltamäen korttelipihoista on kasvanut reheviä viherkeitaita. Lapsiperheet voisivat löytää Siltamäen S iltamäki on 70-luvulla valmistunut poikkeuksellisen laadukas ja yhtenäinen kerrostaloalue Pohjois-Helsingissä. Alue rakennettiin 3 000 asukkaalle, mutta siellä asuu enää parisentuhatta asukasta. Nyt mietitään miten saada upealle alueelle lisää asukkaita ja heille sopivia asuntoja. Haasteen kimpussa on aloittanut kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Johanna Mutanen, joka selvittää millaisia taloja ja minne ne sopisivat. ”Kun ensimmäiset ehdotukset yleissuunnitelmaksi ovat valmiit, asukkaat pääsevät kertomaan mielipiteitään. Täydennysrakentamisesta ja esimerkiksi kulkureittien sekä puistojen kehittämisestä päästään kunnolla keskustelemaan sitten kun joitakin konkreettisia ideoita on paperilla”, sanoo Johanna Mutanen. Yleissuunnitelma palvelee niin yksityisten talojen, taloyhtiöiden kuin kaupungin omien tonttien täydennysrakentamista. Sen pohjalta on helpompi laatia tonttikohtaisia asemakaavamuutoksia, jotka vaaditaan aina kun tontille rakennetaan uutta. Vaikka työ on vasta alussa, Mutanen tietää haluavansa säilyttää tai jopa korostaa hyvin toimivaa rinnakkaiseloa vapaamuotoisesti rakennetun vehreän rantapuiston ja rationaalisen asuinalueen välillä. ”Uudet rakennukset puolestaan voisivat olla asuntoja, joita alueelta puuttuu: hissillisiä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja”, pohtii Johanna Mutanen. Komea Siltamäen rantapuisto säilyy, mutta kaupungin omistamille pienemmille puistoalueille ja esimerkiksi ylileveille katualueille ehkä voisi rakentaa lisää, hän kertoo. Siltamäestä on tehty tavallista perusteellisempi kuntotutkimus ja kehittämisselvitys, koska alue on yhtenäinen ja poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen asunsa säilyttänyt. Lähiöprojektin rahoittama työ on hyvä pohja yleissuunnitelmalle. Koska lähes kaikki talot joutuvat samoihin aikoihin tekemään isoja korjauksia, kehittämisselvitykseen kuuluvat työtä helpottavat korjaustapaohjeet. Niissä esitellään erilaisia korjaustapoja juuri Siltamäen mataliin kerrostaloihin. Juuri ilmestynyttä ohjekirjasta Siltamäen kontaktikaupunki voi ostaa kaupunkisuunnitteluvirastosta. ähiöprojekti tekee tunnetuksi esikaupunkien vetovoimatekijöitä ja pitää tärkeänä, että niissä rakennetaan myös uutta. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat raideliikenteen asemien ja ostoskeskusten ympäristöt. Satamalta vapautuvien alueiden muuttaminen asuinkäyttöön siirtää rakentamisen ja kaupungin investointien painopistettä voimakkaasti kaupungin keskustan tuntumaan. Siksi on erittäin tärkeää huolehtia myös esikaupungeista. Rakentamalla uusia laadukkaita asuntoja viestitään kaupunginosien uudistumisesta ja kaupungin tahdosta kehittää myös esikaupunkialueita viihtyisinä ja hyvätasoisina asunto- ja työpaikka-alueina. Täydennysrakentamisen tulee tapahtua alueitten omista lähtökohdista ja vahvistaa esikaupungin omaa identiteettiä. Olemassa olevaan kunnallistekniikkaan tukeutuva täydennysrakentaminen säästää rahaa. Kaupunginosien lisärakentaminen säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Lisäksi asumisväljyyden kasvaessa ja vaikkapa lasten muutettua pois kotoa, tarvitaan uusia asuntoja ja asukkaita jo pelkästään ylläpitämään olemassa olevia yksityisiä ja julkisia palveluja. Täydennysrakentamisella saavutetaan parhaimmillaan asuntokannan monipuolistumista, mutta myös uusia työpaikkoja. Asukkaiden kannalta tärkeä näkökohta ovat väistämättä mittavat saneeraukset, jotka tulevat varsinkin 1960 – 70-luvuilla rakennettuihin yhtiöihin. Rakennusoikeuden lisäys jo olevilla tonteilla voisi olla keino rahoittaa kalliita linjastosaneerauksia ja julkisivuremontteja. Kun ihminen muuttaa, hän ehkä haluaa pysyä tutussa ympäristössä. Uudet asunnot saattavat tarjota tähän hyvän mahdollisuuden. Uuden rakentaminen on aina viesti siitä, että kaupunginosaa kehitetään ja se kehittyy – sillä on vetovoimaa, sinne halutaan muuttaa muualtakin asumaan. Ku va S i m o Ka r i s a l o Millaisella alueella asun 15 vuoden päästä? T Johanna Mutanen suunnittelee Siltamäen tulevaisuutta. ätä kysymystä ”aluerenessanssi” kysyy asukkailta piloteiksi valituissa esikaupungeissa. Kevään aikana tehtyjen kyselyjen perusteella jatketaan sen miettimistä, mitkä ovat oman alueen hyviä ja huonoja paikkoja tai mitä voisi erityisesti täydennysrakentamalla kehittää ja missä. Syksyllä kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää asukkaista ja muista kiinnostuneista koostuvien työryhmien kokoontumisia ja vuoden lopussa kaupungin luottamuselimille kerrotaan mitä ideoita on syntynyt. ”Kaupunki ei ole koskaan valmis. Se muuttuu ja kehittyy koko ajan. Esikaupungeissa ollaan nyt risteyskohdassa, jossa on mietittävä mihin suuntaan mennään, jotta ne säilyvät hyvinä ja monipuolisina paikkoina asua”, kertoo yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi -hankkeesta. Hankkeen lähtökohta on se, että esikaupunkeja pyritään saamaan tiiviimmin osaksi koko kaupunkia muun muassa täydennysrakentamisen avulla. Täydennysrakentamisen merkitys ja määrä kasvaa Helsingissä koko ajan. ”Alueen kehittymistä on ennenkin mietitty yhdessä asukkaiden kanssa, mutta nyt yhdistetään sekä yksityis- että aluekohtainen suunnittelu pitkän aikavälin strategiseen ajatteluun”, Santaoja sanoo. Asukasyhteistyö alkaa Mellunkylässä, Pohjois-Haagassa, Lassilassa ja Kannelmäessä. 24 Ku va Ti i n a N u to Helsinki-info ● 3 ● 2009