Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Ku va H e l s i n g i n ka u p u n g i n m u s e o Maisema- ja valokuvataiteen mestarina tunnetun Eskolan kaupunkiluonnon tulkintoja voi tutkailla myös toisessa tuoreessa puistoaiheisessa kirjassa. HelsinkiSeura on 175-vuotiaan Kaivopuiston kunniaksi julkaissut perusteellisen historiateoksen. Maisematutkimuksen professori Maunu Häyrysen johdattelemana puisto ja kaupunginosa vanhoine huviloineen ja diplomaattiresidensseineen saavat arvoisensa asiantuntevan ja eloisan kuvauksen perustamisestaan näihin päiviin. Eskolan otokset nykypäivän Kaivopuistosta kommentoivat ja täydentävät kirjan laajaa historiallista kuva-aineistoa. Kuviin on poimittu myös puiston käyttäjien koke- muksia – leikin, pelien ja vauhdin hurmaa. Yksityiskohtien lisäksi tarjolla on laajoja maisemapanoraamoja, olihan Kaivopuisto Suomen ensimmäisiä 1800-luvulla muodikkaan panoraamakuvauksen kohteita. Tänä kesänä Kaivopuisto on mittavien kunnostustöiden vuoksi monin paikoin työmaana eikä puistossa pidetä kesätapahtumia. Helsinki-Seura järjestää kuitenkin Helsinki-päivänä 12.6. Kaivopuiston kierrokset, joissa oppaina ovat Maunu Häyrynen, Taneli Eskola ja kaupunginarkiston erikoistutkija Martti Helminen (tarkemmat tiedot löytyvät Helsinki-viikon ohjelmasta s.13). Rita Ekelund Ku va H e l s i n g i n ka u p u n g i n m u s e o Näkymä Kaivopuistoon Vasili Sadovnikovin litografiassa 1852–1855. Vasemmalla näkyy kylpylaitos, sen takana Harakka. Oikealla pilkottaa osa Kaivohuonetta. Rakennusviraston opastettuja puistokävelyjä 10.6. klo 18 Aurinkolahti – ihan kuin ulkomailla! Lähtö Mustakivenpuiston pohjoispäästä 12.8. klo 18 Alppilan laaksot ja kukkulat. Lähtö Tauno Palon puistosta Helsinginkadulta. ● 19.8. klo 18 Putouksia ja pattereita Pajamäessä ja Pitäjänmäessä. Lähtö Pajamäentie 9:n kohdalta. ● 26.8. klo 18 Puutarinoita ja historiaa Kaivopuistossa Täti Vihreän ja arboristin seurassa. Myös Henrik Borgströmin hahmo saattaa ilmaantua paikalle. Lähtö ravintola Kaivohuoneen edustalta. ● Lisätietoja: www.hkr.hel.fi ● ● Kaivopuiston suuri puistokäytävä 1910-luvulla. ”Puutarhoissa kuvastuu kautta aikojen ihmisen haave paratiisista.” (Julia Donner) Ku va H e l s i n g i n ka u p u n g i n t a i d e mu s e o Ku va R a o u l C h a r p e n t i e r vihuoneen, Talvipuutarhan, jonka kaupunki 1900-luvun alussa osti ja sitoutui pitämään maksutta avoinna kaupunkilaisille. Laajasalon helmi Laajasalon pohjoisosassa, Tullisaarenselän kallioisella rannalla levittäytyy 46 hehtaarin laajuinen polveileva puistoalue. Tullisaaren kartanon historiaa tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Kauppaneuvos Borgström astuu Tullisaaren näyttämölle vuonna 1837, ensin vuokralaisena, myöhemmin kartanon omistajana. Tullisaaresta tuli kauppaneuvoksen ja Carolina-vaimon 11-lapsisen perheen toinen koti. Kartanon maille luotiin laaja puisto Borgströmin ihaileman englantilaisen maisematyylin mukaisesti. Istutukset oli ryhmitelty siten, että syntyi näkymiä merelle ja saariin. Kartanoon kuului myös hyötypuutarha, huvimajoja, uimahuoneita ja näköalapaikkoja. Kaupungin talvipuutarhan edustalla on keskikesällä hehkuva ruusutarha. Viereisellä rinteellä sijaitsee Walter Runebergin veistämä Henrik Borgströmin rintakuva. Aluksi yhtiön tavoitteena oli Kaivopuiston tyyppisen hienon kylpylän perustaminen, mutta lopulta päädyttiin Tukholman Djurgårdenin esikuvan tapaiseen kansanpuistoon Alppipaviljonki-nimisine ravintoloineen. Eläintarhaa Töölön puistoon kaavailtiin vasta myöhemmin, ja vaikka sen paikaksi sittemmin valikoitui Korkeasaari, Eläintarha jäi pysyvästi Helsingin nimistöön. Myöhemmin kauppaneuvoksen vävy Jakob Julius af Lindfors rakennutti Eläintarhan puistoon suuren kas2009 ● 3 ● Helsinki-info Kolmelle Borgströmien lapsista rakennettiin Tullisaareen omat huvilat. Tyttäristä Emelie af Lindfors sai talon, joka nykyisin tunnetaan myöhemmän omistajan mukaan Aino Acktén huvilana ja kesäkonserttien pitopaikkana. Borgströmien perheystävänä Topelius oleskeli monet kesät perheineen Tullisaaressa. 1870-luvun lopulla professorin virasta eläkkeelle siirtynyt Topelius osti Östersundomin kartanosta erotetun Koivuniemen palstatilan ja asettui sinne asumaan. Borgströmin poika Georg oli hankkinut Östersundomin kartanon omistukseensa vuonna 1870. Sipoosta vuoden alussa Helsinkiin liitetyllä alueella sijaitseva kartano on yhä Georg Borgströmin jälkeläisten omistuksessa. Rita Ekelund Lähteitä ● Julia Donner & Taneli Eskola: Löytöretki Helsinkiin. Paikkoja, polkuja, puutarhoja. Multikustannus 2008 ● Kaivopuisto. Toim. Maunu Häyrynen, Mikko-Olavi Seppälä, Sauli Seppälä, Martti Helminen ja Taneli Eskola. Entisaikain Helsinki XVIII, Helsinki-Seura 2008 ● Bo Lönnqvist: Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1995 9