Tämän sivun katselemiseksi tarvitset Flash-soittimen version 9.0.115 tai uudemman. Voit ladata soittimen osoitteesta: http://www.adobe.com/products/flashplayer/.

Pages

Toimitukselta Kiinnostaako kaupungin tulevaisuus? H elsingissä rakennetaan tulevina vuosina enemmän kuin koskaan. Rakenteilla ja suunnitteilla on kokonaisia uusia kaupunginosia, joihin vähitellen nousee asuntoja ja liiketiloja, katuja ja puistoja, kouluja ja päiväkoteja. Tulevaisuuden kaupunkia syntyy muun muassa Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Pasilaan, Ormuspeltoon, Alppikylään ja Östersundomiin. Suunnitteilla on myös kolmen kaupungin – Helsingin, Espoon ja Vantaan – alueelle sijoittuva Kuninkaankolmion alue. Rakentamisen mittakaavalle löytyy vertailukohtia historiasta lähinnä Senaatintorin ja empire-kaupungin rakentumisesta 1800-luvun alkupuolella tai Alvar Aallon ja Eliel Saarisen kaupunki- ja esikaupunkivisioista. Uuden kaupunginosan syntyminen kestää usein vuosikymmeniä. Ensin suunnitellaan ja kaavoitetaan, sitten luodaan edellytyksiä rakentamiselle, tarvittaessa puhdistetaan maaperää, esirakennetaan tontteja ja tuodaan perusinfrastruktuuri alueelle ennen kuin päästään asuntojen ja toimitilojen rakentamiseen, mahdollisesti arkkitehtikilpailujen kautta. Lopulta pihat ja ympäristö viimeistellään viihtyisiksi. Äskettäin avautunut Uutta Helsinkiä -nettisivusto antaa mahdollisuuden seurata kaupungin uusien alueiden rakentumista yhdessä ja erikseen. Tietoa löytyy niin asukkaille kuin yrittäjille ja kaikille tulevaisuudesta kiinnostuneille. Sivusto on osoitteessa www.uuttahelsinkia.fi. akentamalla uutta kaupunki sijoittaa tulevaisuuteen. Talouden taantuma luo paineita kunnan budjetintekijöille verotulojen vähetessä, mutta Helsinki aikoo säilyttää investointien kokonaismäärän korkeana koko taloussuunnitelmakauden eli kolmena seuraavana vuotena. Vuonna 2010 kaupunki investoi kaupunginhallituksen talousarvioesityksen mukaan lähes 800 miljoonalla eurolla. Talonrakennuksen osuus investoinneista on runsas 190 miljoonaa euroa. Siitä 80 prosenttia käytetään peruskorjauksiin. Myös vanhasta rakennuskannasta huolehtiminen on tärkeää. Helsinki panostaa voimakkaasti uusien alueiden esirakentamiseen, liikennejärjestelyihin ja julkisiin palvelutiloihin. Uusien aluerakentamiskohteiden investointeihin on varattu yhteensä 134 miljoonaa euroa vuonna 2010. J R oukkoliikenteen kehittämisessä on painopisteenä raideliikenteen laajentaminen. Seuraavien vuosien suuria liikennehankkeita ovat länsimetron rakentaminen, raitiotie keskustasta Laajasaloon ja Sörnäisten liikennetunneli. Länsimetron rakentaminen alkaa Ruoholahdesta marraskuussa. Ensi vuosikymmenen puolivälissä junat vievät Ruoholahdesta Lauttasaaren, Koivusaaren, Keilaniemen, Otaniemen, Tapiolan ja Jousenkylän asemien kautta Matinkylään 16 minuutissa. Länsimetron on laskettu kuljettavan lähes 100 000 matkustajaa vuorokaudessa. Lisää aiheesta kerrotaan tässä lehdessä sivuilla 8 – 9. Raiteiden myötä Etelä-Espoosta ja Helsingistä tulee kokonaisuus, jossa pääsee metrolla kätevästi kylään, töihin, opiskelemaan tai harrastamaan. Raideliikenne jatkuu aikanaan jossakin muodossa myös Helsingin itäisimpään kolkkaan Östersundomiin. Vähitellen Helsingin seudusta tulee oikea metropoli, jollainen se varhaisten kaupunkivisionäärien unissa jo oli. Rita Ekelund English Supplement on the Web Helsinki-info – this printed newspaper – is published by the City of Helsinki and distributed to all Helsinki households six times a year. Helsinki Info’s English Supplement is published only on the City Website, also six times a year. some 2,000 visitors a year ever since the first results came out. Many assessments cite the homogeneity of the population as the background to the Finnish education success. Helsinki’s foreign-born population is increasing rapidly. Already up to one-quarter of the students in Helsinki schools, depending on the district, are foreign born. Is the quality of education in Helsinki at a threat? “Nonsense,” says Eeva Penttilä, Head of International Relations at the City of Helsinki Education Department. “This is certainly not the first time we have faced challenges from diversity in Helsinki, and overcome them.” As early as the late 19th century, about onethird of the Helsinki residents were immigrants. ● Read more: www.hel.fi/helsinki-info Now on the Web: Meet Eeva Penttilä who tells about the recipe for the world’s best schools Ee va Pe n t t i l ä p h o to g ra p h e d b y M a r i H o h t a r i , R h i n o ce ro s L td. T he City of Helsinki Department of Education well knows the meaning of success. Ever since the year 2000, the OECD Programme for International Student Assessment, PISA for short, has ranked the Finnish 15-year-olds best or secondbest in the world in reading, mathematics and scientific skills. As a result, Finland has been the destination of a worldwide pilgrimage of educators, decision makers and journalists on a mission to find out the secret to education success. And Helsinki has borne the brunt. The city’s schools have hosted Digital services “ T he biggest business potential will be in services in the coming decades”, says Jarmo Eskelinen, CEO of Forum Virium Helsinki, a company that develops functional and user-friendly digital services for the people of Helsinki. ● Read more: www.hel.fi/helsinki-info Helsinki-info ● 5 ● 2009 2