6 | 2 0 1 1 h e l s i n k i - i n f o 1 1 Engel ja sydämen oppivuodet teksti Rita ekelund ”M inun on vie- lä jonkin ai- kaa oles- keltava täs- sä karhu- jen maassa ennen kuin voin ajatel- la muuttamista parempaan ilmastoon”, kirjoitti Carl Ludvig Engel vuonna 1816 Helsingistä vanhalle ys- tävälleen Berliiniin. Tuolloin 37-vuotias Engel oli juuri aloittanut työnsä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupun- giksi korotetun Helsingin uudelleenrakennusko- mitean arkkitehtina. Hän ei vielä tiennyt, ettei kos- kaan palaisi rakkaaseen synnyinkaupunkiinsa. Venäjän keisari Aleksanteri I oli valinnut En- gelin suunnittelemaan uuden pääkaupungin kes- keiset korttelit, luterilaisen pääkirkon, yliopiston ja tärkeimmät hallintorakennukset Senaatintorin ympärille. Suosittelijana oli toiminut tuleva työpa- ri ja esimies Johan Albrecht Ehrenström, kaupun- gin uuden asemakaavan laatija. Pietarissa ja Tallinnassa työskennellyt Engel tuskaili alkuun 4 000 asukkaan Helsingin elämän- piirin ahtautta. Mutta voidessaan elämänsä loppu- puolella katsoa suunnittelemansa empire-kaupun- gin lopullista muotoa helsinkiläistynyt vanha herra toteaa viimeisissä kirjeissään: ”Kukaan ihminen ei voi olla kohtaloonsa tyytyväisempi kuin minä.” Harvalle arkkitehdille on suotu mahdollisuus kokonaisen uuden kaupungin luomiseen. helsinGin pääkaupunGiksi tulon 200-vuotisjuh- lavuoden ensimmäinen näyttely ”Koti Helsingissä – sydän Berliinissä” avaa uuden näkökulman Enge- lin henkilöön. Kulttuuritalo G18:n näyttelyssä on toki esillä tuntemamme suurmies sekä rakennus- ja asema- kaavapiirroksia pääkaupungin keskeisistä kohteis- ta, hauskasti varustettuna arkkitehdin omin kom- mentein. Varsinainen yllätys löytyy kuitenkin juh- lasalista. Sinne rakentuu rekonstruktio Engelin kodista sellaisena kuin se aikoinaan oli isossa puu- talossa osoitteessa Bulevardi 20. Näyttelyssä havainnollistetaan myös talon aika- naan ihailtua suurta puutarhaa, isännän silmäte- rää, jonne Engel tuotti ulkomailta salkoruusuja ja pelarkuita. Kodin kadonnutta esineistöä on hahmoteltu muun muassa vuoden 1840 perunkirjan perusteel- la ja tapetointia vuoden 1834 palovakuutuksesta. Näyttelyn laajassa taustatyöryhmässä on histo- rian ja maisema-arkkitehtuurin tutkijoita, museo- väkeä ja helsinkiläisiä antiikkikauppiaita. � Kirjeotteet Kalevi Pöykön teoksesta Carl Ludvig Engel 1778–1840. Helsingin kaupunginmuseo. Memoria 6. ”Koti Helsingissä – sydän Berliinissä” 12.–29.1. Kulttuuritalo G18, Yrjönkatu 18 � www.engel.f Tulevaisuuden toimitilaa Engelin suunnitelma yliopiston kirjastoa varten vuodelta 1833: pääjulkisivu. Kansalliskirjaston kokoelmat. Ohjelmaa näyttelyn yhteydessä esittäytyy vanhojen rakennusten kunnostukseen ja entisöintiin erikoistuneita yrityksiä, jotka järjestävät rakennuskulttuuripäi- vän 21. ja 28. tammikuuta. SFV-salissa osoitteessa Uuden- maankatu 17 D pidetään Studia ge- neralia Engel -luentosarja, jossa esi- telmöivät muun muassa Kari-Paavo Kokki, Eeva Ruof, Henrik Meinander, Matti Klinge, Laura Kolbe ja Salla Elo. Oheistapahtumiin kuuluu piano- konsertti Vanhassa kirkossa 17. tam- mikuuta. Konsertin alussa pianisti Henri Sigfridsson kertoo suomeksi ja saksaksi, millaista musiikkielämä oli 1800-luvulla Berliinissä ja Helsingissä. Nuori pääkaupunki sai suunnittelijakseen berliiniläisen arkkitehdin, joka oli työskennellyt Pietarissa ja Tallinnassa. C.L. Engel (1778–1840). J.E. Lindhin öljymaalaus on tehty noin vuonna 1830. Helsingin kaupunginmuseo.